Pintakosteudenosoitinta käytetään yleensä kosteuskartoituksissa ensimmäisenä menetelmänä. Se soveltuu tilanteeseen, jossa rakenteista haetaan kosteuspoikkeamia verrattuna referenssialueisiin. Pintamittarit soveltuvat ainoastaan vertailevaan havainnointiin. Niillä havaitaan rakenteiden pintaosien kosteutta, eikä niillä siten voi määrittää syvemmällä rakenteissa olevaa kosteutta. Epäilyttävissä tapauksissa, on oikean kosteuspitoisuuden selville saamiseksi suoritettava RH-mittaus – joko porareikämittauksella tai näytepalalla.
Betonirakenteiden päällystettävyyskelpoisuus todetaan RH-mittauksella. Muut menetelmät (esim. pintakosteusmittari) eivät sovellu pinnoitettavuuskelpoisuuden määrittämiseen, eikä niitä suositella käytettävän. Rakenteista tehtävillä suhteellisen kosteuden (RH) mittauksilla selvitetään rakenteen kosteusteknistä käyttäytymistä. Mittaustulosten perusteella voidaan päätellä, onko rakenteessa ympäristöönsä nähden normaalista poikkeavaa kosteutta ja ovatko kosteuspitoisuudet rakenteen toiminnan kannalta kriittisen korkeita, jolloin vaurioituminen (mm. mikrobikasvu) on mahdollista. RH-mittaukset tehdään aina porareikämittauksella tai näytepalamittauksella. Näytepalamittaus tehdään kohteessa, jossa on epävakaat olosuhteet tai kartoituskohde on kaukana.
Kosteusvauriotapauksissa suhteellisen kosteuden mittauksella saadaan selvitettyä rakenteen kosteusjakautuma. Siitä voidaan päätellä, mistä kosteus on peräisin ja mihin suuntaan se liikkuu. Sillä selvitetään vaurion syytä ja laajuutta.
Vesivahinkotapauksissa mittauksilla selvitetään rakenteen todellinen kosteuspitoisuus ja se, miten syvälle tai laajalle alueelle – esimerkiksi betonissa – kosteus on päässyt. Sillä selvitetään myös kuivaustarve ja tehdään päätös kuivauksen lopettamisesta.
Vesivahinkokohteissa toteutamme lämpökuvauksen. Kosteusvauriot on mahdollista havaita rakennusten sisältä, mikäli rakenteen yli on lämpötilaero ja/tai mikäli kosteus ei ole höyryä läpäisemättömän pinnan takana. Tasakattorakenteissa, joissa lämmöneriste on heti katteen alla, kosteusvauriot voidaan havaita lämpökuvauksella ulkopuolelta ns. muuttuvassa tilanteessa. Samalla menetelmällä voidaan lämpökameralla havaita esimerkiksi kivitalojen julkisivujen kosteusvauriot.
Kosteusmittausten suoritus ja etenkin kosteusmittaustulosten analysointi ja niistä tehtävien oikeiden johtopäätösten tekeminen on vaativaa asiantuntijatyötä. Jotta mittausten suoritustapa ja tulosten tulkinta menisivät oikein, mittaukset vaativat aina huolellisuutta, ammattitaitoa ja antureiden säännöllistä kalibrointia.
Kiinteistöjen mittauskartoitusten hintaan vaikuttavat muun muassa:
mitattavan alueen koko
mittauksen ja raportoinnin laajuus
mittaustapa
kiinteistön sijainti
Edellä mainituista asioista johtuen hinnan muodostuminen on aina tapauskohtaista. Pyytämällä tarjouksen saat tarkan hinnan kartoituskohteellesi. Kartoituksen aikaa vievimpiä osuuksia ovat tulosten analysointi ja mittauksen raportointi.